halloweenin aikaan

Heips! Lokakuun viimeisenä viikonloppuna juhlistettiin Halloweenia, joka on Englannissa aika isokin juttu. Lapsilla on tapana lähteä trick or treat -eli karkki vai kepponen -kierroksille, mikä muistuttaa paljolti Suomen virpomista. Musta on kyllä tosi tylsää, ettei Suomessa Halloweenia vietetä sen enempi. Pienimuotoisia Halloween-kekkereitä olen elämäni aikana koittanut viettää (monesti synttäreideni yhteydessä, oon syntyny pyhäinpäivän aattona) mutta eipä sitä kovin vaikuttavin menoin ole kuiteskaan tullut juhlistettua.

Nyt pääsin kuitenkin lähemmäs sitä "oikeaa Halloweenia"! Host-perheessäni minä ja lapsukaiset kaiversimme kurpitsalyhdyt, mä siis ekaa kertaa elämässäni. Kurpitsan kaivertaminen oli todella hauskaa puuhaa, taidan tästä lähtien ottaa kurpitsalyhdyn teosta joka vuotisen Halloween-perinteen. Meijän kurpitsalyhdyt voi käydä tsekkaamassa mun instagramista, mikäli kiinnostaa.

Varsinaisena Halloween-päivänä eli 31.10. lähdin seikkailemaan Lontooseen. Ulkona oli mitä kaunein syyssää ja niin lämmin, että takki oli pitkähihaisen paidan kanssa aivan liikaa! Ihanan ilman kunniaksi päätin suunnata aluksi paikkaan nimeltä Primrose Hill ja voi elämä - olin ihan mykistynyt maisemista, jotka kyseiseltä mäennyppylältä aukenivat.

Primrose Hill on siis mäki Regent's Parkista vähän matkaa pohjoiseen. Regent's Parkista sinne on helppo kävellä ja löytää, kaiken lisäksi reitin varrella voipi samalla nauttia Regent's Parkin hurmaavasta tunnelmasta. Primrose Hill ei tosiaan ole mikään jyrkkä mäki, toisin sanoen sinne on hyvin vaivatonta kavuta. Itse asiassa yllätyin kuinka matalahkolta mäennyppylä näytti. Kontrasti mäen huipulla on aika huikea - vehreys ja silmien eteen aukeneva panoraama Lontoon keskustasta kaikkine pilvenpiirtäjineen näyttää tosi mielenkiintoiselta.

Primrose Hilliltä suuntasin vielä lähistöllä sijaitsevaan Camden Towniin. Camden on yksi niistä paikoista, joita olen odottanut näkeväni Lontoosta jo pitkään. Vähän hassua, että päädyin sinne vasta nyt. Camden Town on melkos suosittu paikka turistien keskuudessa. Siellä sijaitsee Camden Market ja Camden Lock Market, jotka keräävät paljon väkeä tutkimaan ja tekemään löytöjä. Camden Lock Market oli huomattavasti laajempi alue kuin olin ajatellut sen olevan. Siellä voisi viettää monta tuntia! Camden on tunnettu katukuvasta, jossa näkyy punk- ja goottityyliä, ja myös markkinoiden kojut ovat aarreaittoja niistä tyyleistä innostuneille. Sisäisen punkkarini takia olen Camdenista niin kovin kiinnostunut ollutkin, hehe.

Camden oli itse asiassa vielä upeampi kuin toivoin! Fiilis siellä oli todella nuorekas ja eloisa. Jostain syystä aloin vertaamaan meininkiä itä-Lontooseen ja pakko sanoa, että kyllä Camden vie voiton! Ympäristö on paljon viihtyisämpi värikkäine taloineen, markkinahumun ja eloisuutensa takia. Camdenissa voi kulkea myös kanaalin vartta pitkin, joka onkin seuraavan Camden Town -visiitin must-juttu tehdä.

Halloweenit juhlittua täällä siirryttiin Bonfire Night -nimisen juhlan viettoon. Koko viime viikonloppu meni ilotulitteiden pauketta kuunnellessa ja välillä niiden loistoa ihastellassa. Bonfire Night on peribrittiläinen juhla, sitä vietetään tosiaan sen kunniaksi ettei hemmo nimeltä Guy Fawkes onnistunut räjäyttämään Lontoon parlamenttitaloa 1600-luvulla. Onhan siinä ihan kiva syy ampua raketteja.

Ai niin, Halloweenin ja Bonfire Nightin väliin mahtui myös mun synttärit! Täytin 4. päivä tätä kuuta 21 vuotta. Mulla oli tosi ihana päivä! Host-perheeni muistamiset ja rakkaideni viestit Suomesta ilahduttivat kovin. Siis hädin tuskin kelasin synttäreideni koittavan tässä kuussa, jotenkin en niitä niin kovasti odottanut. Ikäkriisi kaiketi... tai no ei oikeastaan.  Näin on ihan hyvä. Sopivasti onnellinen.

piknikkipäivä

Lokakuun alussa tuli tehtyä reissu Lontooseen tapaamaan myös vähän isomman au pair -porukan kanssa. Olimme suunnitelleet järkätä piknikin! Näinpä me sitten tavattuamme Bayswaterin asemalla lähdimme talsimaan kohti meidän piknikkipäivän puistoksi valikoitunutta Kensington Gardensia, ruokakaupasta ostettujen eväiden kera tietenkin. Kensington Gardens tarjoaa kyllä aika erinomaiset puitteet piknikille. Puisto on muutenkin tunnelmaltaan kovasti mieleeni, se on jotenkin niin suloinen.

Kensington Gardensissa sijaitsee Albert Memorial -muistomerkki, mikä on melko vaikuttava näky sitä kohti käveltäessä. Muistomerkkiä vastapäätä, aivan Kensington Gardensin ulkopuolella, sijaitsee Royal Albert Hall, joka on Lontoossa hyvin suosittu konserttisali. Siellä olisikin kiva päästä käymään jossain konsertissa. Se voisi olla nimittäin aikas upea elämys.

Piknikin jälkeen päätettiin vielä mennä Trafalgar Squarelle, ja sieltä ihastelemaan Big Beniä ja London Eyeta. Trafalgar Squarea en ollutkaan vielä au pair -aikanani nähnyt. Mieleeni nousi kovin ne fiilikset ja hetket koulun kautta tehdyltä Lontoo-reissulta, kun käppäilimme ympäri Trafalgar Squarea, ja kuinka kosketimme jokaisen pronssisen vartiossa istuvan leijonapatsaan käpälää. Tassut koskettamalla kuulemma takaa sen, että palaa vielä jonain kauniina päivänä Lontooseen, haha. Ainakin mun kohdalla tämä toteutui - antoivat leijonien tassut siihen onnea tai ei.

Pimeyden laskeuduttua maisemat Big Benin ja London Eyen suuntaan ovat aika maagiset. Lontoo täytyy kokea myös pimeässä, fiilis on (myös) tuolloin niin upea!

kanelipullan tuoksua marylebonessa

Kävin tämän kuun alussa parin muun au pairin kanssa Lontoo-reissulla. Kierreltiin aluksi Covent Gardenissa ja käytiin jossain ravintolassa syömässä lounasta. Syötyämme piipahdimme National Portrait Galleryssä, mikä oli ehkä pienoinen pettymys, sillä ilmaisella sisäänpääsyllä siellä pääsi näkemään ainoastaan vanhoja muotokuvamaalauksia muka-niin-tärkeistä ihmisistä = booooring. Audrey Hepburnista oli vielä tuohon aikaan National Portrait Galleryssä meneillään valokuvanäyttely, joka olisi voinut olla varsin kiehtova nähdä. Nyt vähän harmittaa, ettei tullut ostettua sinne lippuja.

National Portrait Galleryn jälkeen päätimme lähteä kävelemään kohti Marylebonea. Marylebone on alue Lontoossa, josta pidän hyvin, hyvin paljon. Siellä on tullut käveltyä jo aika monet kerrat.

Marylebone High Street ja siitä aina Oxford Streetille asti jatkuvat Thayer Street ja James Street ovat tosi ihania! Kaikki nuo kolme katua menevät siis peräkkäin samaa suoraa kohti Oxford Streetin vilinää, joten jos on aikeissa mennä Oxford Streetille, kantsii Marylebone High Street pitää mielessä.

Marylebone High Streetiltä löytyy kivoja putiikkeja, lukuisia houkuttelevia (ja ihmispaljoudesta päätellen myös hyvin suosittuja) kahviloita ja ravintoloita sekä toinen toistaan hienompia rakennuksia. Tunnelma siellä on tosi viihtyissä. Putiikeista kantsii tsekata ainakin kirjakauppa nimeltä Daunt Books (sieltä löytyy paljon Tove Janssonin kirjoja!), söpöä krääsää myyvä Cath Kidston sekä Skandium, joka on silkasta mielenkiinnosta hauska nähdä, sillä kyseessä on siis pohjoismaalaista designia myyvä pulju. Iittalan kynttilänjalkoja, muumimukeja ja Marimekkoa serveteistä lähtiäen löytyy vaikka millä mitalla!

Mulla on heittää myös yksi kahvilavinkki, nimittäin käännyttäessä Marylebone High Streetiltä New Cavendish Streetille löytyy pelkistetyn pohjoismaalaisella tyylillä sisustettu kahvila niemeltä Nordic Bakery. Kyseessä on suomalaisen (!) yrittäjän omistama kahvila, jonka toimipisteitä löytyy Lontoosta myös parista muusta osoitteesta. Kahvilan valikoima koostuu tietenkin suomalaisista / pohjoismaalaisista herkuista, kuten karjalanpiirakoista, ruisleivistä sekä kanelipullista. Kanelipullaviikolla huumaavat tuoksut ylettyivät ulko-oville saakka, eikä makukaan tuottanut pettymystä - suklaakanelipulla kaakaolla maistui niin ihanalta!

Kun ei kävele Marylebone High Streetilta Oxford Streetille päin, on toisessa suunnassa lyhyen kävelymatkan päässä ihastuttava Regent's Park. Kivenheiton päässä sijaitsee myös Paddington Street Gardens - pikkupuisto, jossa on esimerkiksi ihan kiva nauttia eväät. Tämän postauksen tokassa kuvassa esiintyvä patsas löytyy juurikin Paddington Street Gardensista.

Mulla alkoi muuten tänään melkeen viikon kestävä syysloma! Tarkoitus olisi ainakin käydä parilla päiväreissulla näkemässä uusia maisemia. Siis Lontoon ulkopuolella. Vaikka kuinka upea Lontoo onkin, on ihan mahtavaa nähdä muutakin maisemaa Iso-Britanniassa.

katutaiteen täyttämä itä-lontoo

Kuvia ja tarinoita syyskuulta vielä tämän yhden postauksen verran, sitten siirryn lokakuun juttuihin! ;) Suuntasin tosiaan eräänä syyskuisena vapaapäivänäni itäisempään Lontooseen. Tuli nähtyä Brick Lane ja Hanbury Street, jotka ovat nousseet tunnetuiksi katutaiteen säväyttäminä paikkoina. Fiilis Brick Lanen alueella on aika hipster. Lisäksi Lontoon monikulttuurisuus näkyy siellä hyvin katukylttien käännöksissä - englannin lisäksi katujen nimet on kirjoitettu bengalin kielellä. Wikipedian mukaan Brick Lane on suosittu Bangladeshista muuttaneiden ihmisten keskuudessa, ja sen tähden Brick Lanea voidaan kutsua jopa Banglatowniksi.

Liverpool Streetin asemalta noustessani en meinannut uskoa silmiäni - niin erilaiselta Lontoo näytti. Hassua, miten Lontoon voi kokea ja nähdä niin monella eri tapaa, kun vaihtaa vähän kulmaa, mistä katsoo. 30 St Mary Axe - lempinimeltään The Gherkin - näytti melko vaikuttavalta (ylhäällä oleva pystykuva oikealla), vaikken yleisesti ottaen uusien ja modernien rakennuksien fani olekaan.

Liverpool Streetin aseman ja Brick Lanen väliin jää Old Spitalfields Market, joten kävin samalla tsekkaamassa myös sen (postauksen eka kuva). Kyseinen markettipaikka on jo yli 350 vuotta vanha! Kivaltahan Old Spitalfields Market vaikutti, säpinää siellä ei vaan ollut enää niin paljoa, kun kello lähestyi marketin sulkemisaikaa. Luulenpa että käyn vielä joskus siellä, kuten myös Brick Lanen ympäristössäkin. Silmää iskeviä ravintoloiden sisäänheittäjiä (joita muuten riitti!) ei tosin jäänyt ikävä...

Katutaide oli melkos hienoa, tykkään siitä, miten paljon se antaa väriä ja mielenkiintoista katseltavaa muuten melko harmaaseen katukuvaan. Kaksi siisteintä teosta olivat mielestäni japanilaishenkinen teos lintuineen sekä kuva tytöstä, joka maalaa kädessään olevaa taloa.

Ai niin, menin Liverpool Streetille King's Crossin kautta, kun halusin käydä laiturilla 9 3/4 - kaikki Potter-fanit tietävätkin, miksi ja mikä se on. Lisäksi käväisin laiturin vieressä sijaitsevassa Harry Potter -kaupassa, joka - toisin kuin itse laituri - oli mulle ihan uusi näky. En nyt halunnut laittaa King's Crossilta kuvia, mutta kivaahan siellä oli. King's Crossilta on tosi iisi jatkaa itä-Lontooseen, joten nämä kaksi oli kiva yhdistää samalle päivälle.

Lisäksi täytyy vielä sanoa, että Brick Lane ja sen ympäristö näyttäytyy harmaassakin säässä aikas kivalle! Se melkeinpä sopii alueen urbaaniin fiilikseen paremmin kuin aurinkoinen poutapäivä. Puistopäivistä on ihana nauttia auringonsäteissä, mutta harmaat päivät on kiva käyttää katumaisemissa.